huhtikuuta 19, 2012

Nobody knows what i'm feeling inside, only you


 1/6 edessä! Mulla ois koko ajan sellainen fiilis et tykkäisin kirjoitella tänne. Mutta olen kovasti yrittänyt hillitä itseäni. Vaikka tää tänne kirjoittaminen on oikeeasti aika rentouttavaa. Saa itseltään kaikki ajatukset purettua sanoiksi ja voi muutkin samastua niihin. : --) vaikkakin nää mun höpötyksen on aika hahah mitä onkaan... Luette tai ette. ! 


Oon aina ennen luullut että olen enemmän sellainen yksinäni olevaa ihmistä. Etten tartte ympärilleni kauheesti ihmisiä. Viihdyn myös ihan hyvin yksin. Ennen mulla ei ollut sitä ongelmaa että mitä tekisin jos ei ole seuraa. Aina heti jotain keksin vaikka se ei ollut mitään kummoista tekemistä niin silti nautin siitä. Ei ollut tylsää. Kun aloin seurustelemaan Kn kanssa, tarvitsin silti vieläkin sitä omaa aikaa. Olla omien ajatuksenia kanssa ja olla vain. 


Tänä päivänä en enään pysty siihen. Olen löytänyt rinnalleni ihmisen kenen kanssa haluan elää loppuelämäni ja rakentaa tulevaisuutta niin en jotenkin viihdy itekseni. Tarvitsen ympärilleni ihmisiä. Jos olen yksin, mun on päästävä juttelemaan. Olipa se sitten kasvotusten, puhelimessa taikka netissä. Olen kyllä todella huono lähtemään sitten yhtään mihinkään niin tässä tapauksessa  tarvitsen vain todella paljon tekemistä etten joudu ajatuksiin omien ajatuksieni kanssa. Olen ihminen joka miettii oikeasti liikaa ja liikaa ja liikaa. Sekin johtuu melkein kaikelta osin siitä koska olen niin paljon viikolla yksin - okei on mulla pikkuveli seinän toisella puolella muttei sekään ole aina siinä - ja on ikävä.
Onneks mun elämästä löytyy ihania ihmisiä jotka jaksaa kuunnella mua, vaikkakin olen välillä todella idiootti miettimään asioita. Mikä huomattii varsin hyvin eilen, haha : --)


Tuntuukin jo paljon kevyemmältä, ahhh, kiitos! ps. ♥



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti